15 toukokuuta, 2011

Tulppaanien aikaa

Törmäsin tässä eräänä päivänä minua puhuttelevaan tekstiin:

"Ihminen voi keskittyä elämänsä aikana joko rakentamiseen tai puutarhanhoitoon. Rakentajien työ saattaa viedä vuosia, mutta jonain päivänä se on valmis. Sillä hetkellä he pysähtyvät ja jäävät omien seiniensä vangeiksi. Elämä menettää merkityksensä rakennustyön päättyessä. Mutta on olemassa myös niitä jotka kylvävät. He joutuvat kärsimään ajoittaisista myrskyistä ja vuodenaikojen rajuista vaihteluista, ja harvoin lepäävät. Mutta toisin kuin rakentajan rakennus, puutarha jatkaa ikuista kasvamistaan, ja vaikka se vaatii jatkuvaa huolenpitoa, elämä on sen ansiosta puutarhurille yhtä suurta seikkailua." (Paulo Coelho)

Tämä pitää niin paikkaansa. Olen taas viikonlopun aikana seikkaillut pihallani. Tehnyt löytöjä, joita en muistanut siellä olevankaan ja tervehtinyt ilolla vanhoja tuttuja, jotka esiin ponnistavat.

Hän ottaa tukea pikkusyreenin varresta













3 kommenttia:

  1. Oi miten komeita ovatkaan nuo mustakitaiset kaunokaiset, suorastaan hurmaavia =)

    VastaaPoista
  2. Sulla on ihan parhaat tulppaanit ja niitä on ihanan paljon! Minäkin haluan noita apeldoorneja, joita olettaisin alakuvassa (puna-kelta) olevan, ihastuin niihin kun näin ne pihassasi :)

    VastaaPoista
  3. Tulppaaneja täytyy taas syksyllä laittaa tilaukseen lisää =). Luulisin Hortensia, että nuo tosiaan olisi niitä appeldoorneja. Uskollisesti he tuolta aina puskevat, vuosi vuoden jälkeen.

    Jori: Olin jopa säästänyt (ei kovin tyypillistä minulta :)!)noiden viime syksynä istuttamieni mustakitaisten "tuoteselosteen", ovat nimeltään "Kaufmanniana concerto".

    VastaaPoista