14 huhtikuuta, 2011

Pihalla ja Porstuassa

Porstuasta on tullut keväinen keidas. Töistä kotiin tullessa on auringon valossa lämmenneessä pikkuhuoneessa muhevan multaisa ja kukkaisa tuoksu. Narsissit ovat parhaimmillaan ja lisäksi arkea sulostuttamassa ovat nämä ihanaiset orvokit.



Myöskin helmililjat tuovat hymyn huulille. Tänään luinkin että puutarhatyöt saavat kehon erittämään "onnellisuushormoneja" - dopamiinia ja serotoniinia, välittäjäaineita, jotka saavat meidät ihmiset hyvälle tuulelle!


Pikkuiset taimeni ovat päässeet porstuaan saamaan valohoitoa. Tila on viileä, joten olen kantanut patterin sinne tuomaan turvaa pakkasöitä vastaan. Tässä keikottavat elämänlangan taimet. Taustalla patjarikkoa (viikonlopun hairahdus taimikaupoilla) sekä taustalla messuilta mukaan halunnutta särkynyttäsydäntä (raukka joutuu kököttämään jätskilootassa ennen ulospääsyään).


Ja pikkiriikkiset samettikukan taimet odottavat pääsyään kasvimalle tuholaistorjuntaan. Hassua että tätä kukkaa olen aina hieman karsastanut, mutta siitä onkin tullut nyt joka vuotinen esikasvatussuosikki... Kaippa sitä vanhemmiten viisastuu. 
 
 


Kasvimaalla toki vielä lunta riittää! Kestää vielä jonkin aikaa ennenkuin tuonne voi mitään laitella. Mutta kasvihuoneen paikkaa olenkin jo mallaillut. Sormet jo syyhyää  päästä kaivamaan pohjaa tulevalle huoneelle. 

Vielä on metsässäkin lunta. Tuo takana siintävä metsikkö on keväisin täynnä valkovuokkoja. Se on NIIN kaunis näky!


Jossain maata enemmänkin näkyvissä. Tässä näkyy meidän "kuusiaitaa" =). Taitaa olla 50 vuotta vanha, eikä leikattu kertaakaan. Antaa ihan mukavan näkösuojan naapuriin niin kesällä kuin talvellakin!






Ihanaa kun ulkoakin löytyy jo kukkivaisia! Nämä sinivuokon vauvanuntuvaiset kukkavarret ovat kerrassaan hellyttäviä! Ja kuka voisi vastustaa lumikellon viehkoa kauneutta...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti