28 huhtikuuta, 2011

Keltainen

Narsissi kaverinaan valkovuokkoja.

Vaikka en keltaisesta niin kamalasti välitäkään värinä, on se ihan tervetullut piristys näin keväällä pitkän valkoisen kauden jälkeen! Keltaiset "perusnarsissit" (Kukkien "oikeat" nimet ovat niin vaivalloisia muistaa, että minulle ne ovat vain narsisseja, tulppaaneja yms.)  ovat parhaimmillaan.


Mitähän tämä suloinen rulla pitääkään sisällä?

Suloista sekamelskaa

Kuinka hauskasti sinivuokon uudet lehdet ovatkaan rullalla ennen avautumistaan!

Sinivuokko

27 huhtikuuta, 2011

Iloja




 Nyt olen tyytyväinen kun viimekesänä kolmenkympin helteillä vuodattelin hikeä ja katkoin olemattomia kynsiä. Kottikärräilin silloin tätä kivipolun alkua.Vaikka vielä näyttääkin aikasta ankealta kun mikään ei viherrä niin sieluni silmin näen tämän tulevan viidakkopolun jatkavan matkaa ja mutkittelevan läpi tasaisen savisen tonttimme.

Viime syksynä siihen istuttelin kuunliljoja, mirrinminttua, keijunkukkia, akankaalia, syysvuokkoa ja virginiantädykettä (nämä ainakin äkkiseltään tulee mieleen, loput ovatkin sitten iloisia yllätyksiä!) Heittelin sinne eilen pioniunikoita itämään. Kirsikkapuu keskellä on istutettu parisen vuotta sitten. Lisäksi taustalla kasvaa mustikkapensaita ja niiden alla rönsytiarellaa.


Voi mitä raitapaitoja!

Näiden havujen kohdalla kasvoi muuttaessamme kurtturuusua ja jonkin sortin piikkipensasta...olisikohan ollut jotain happomarjaa.  Saivat vuoden tuumailun jälkeen kyydityksen kompostiin. Tosin ruusu tuntuu olevan niin sitkeää sorttia että vielä nytkin puskee juuritaimiaan sitkeenä sissinä kaikkien sanomalehti-, kuorike- ja käpykatteiden läpi. Kuusi rukkaset nöyrtyneet talven lumitaakan alla ja kenottavat miten sattuu. Toivottavasti siitä suoristavat niskansa.


25 huhtikuuta, 2011

Suloja

sekalaista seurakuntaa

Voi mikä pari!

Tämä on vuoden parasta aikaa! Puutarhapuuhailuista ja ulkoilmaelosta ei meinaa ehtiä vuorokauden aikana tarpeekseen saada. Tämän päivän sulostuttajiin kuuluivat esikot, krookukset ja hyasintit. Ilmeisestikin tämä hyvälle tuoksuva hyasinttinen on saanut alkunsa jouluisista, keväällä maahan piilotetuista sipuleista.  Istuttelen aina myös pääsiäiseksi ostamani pikkunarsissit kukkasten kuoltua ulos kukkapenkkeihin sinne tänne. Tänään ilokseni myös huomasin että nyt ensimmäistä kertaa kukkivat!

Tänään sai kasvimaakin ensimmäiset siemenensä multiin. Rohkenin kylvää keräsalaattia, porkkanaa, retiisejä, naurista, pinaattia, mangoldia, kehäkukkaa ja myös sipulin istukassipulit pääsivät multaan.

Nyt viime keväinen uurastus kasvimaalaatikoiden parissa palkitaan. Kuinka paljon helpompaa olikaan tänä vuonna saattaa maa kylvökuntoon! Hieman vaan talikolla möyhentää pintamultaa ja kerätä jo vihertävät rikkakasvit pois. Oksasilppuri on jo jauhanut aikamoisen läjän haketta käytäville, lisääkin tarvittaisiin.



Iloinen yllätys oli parin päivän pääsiäislomalta palatessa myös se että valkovuokot ovat heränneet! Myös raparperi, tuo pitkäikäinen ystävä on saanut voimaa kompostikatteesta ja puskee pintaan mahtivoimilla. Tämä yksilö on pihan alkuperäisiä asukkeja. Ikää saattaa olla siis kertynyt jo vuosikymmeniä! Pian saadaan rapsuperipiirakkaa vaniljajätskillä. Namskis!

16 huhtikuuta, 2011

Vihdoinkin krookuksia



Ihanainen ulkoilupäivä takana. Sisältänyt mm.
  • Nurmikon rapsutusta
  • Oksien haketusta kasvimaan poluille
  • Pörriäisten haparoivaa lentoa talven jäljiltä.
  • Terassin öljyämistä

Huomenna suuret suunnitelmat
  • Tarttua ikkunanpesulastaan!
  • Käydä äänestämässä
  • Nauttia elosta ja olosta!





15 huhtikuuta, 2011

Pajunkissojen aikaa!

Pörröistä ja pehmeää



14 huhtikuuta, 2011

Pihalla ja Porstuassa

Porstuasta on tullut keväinen keidas. Töistä kotiin tullessa on auringon valossa lämmenneessä pikkuhuoneessa muhevan multaisa ja kukkaisa tuoksu. Narsissit ovat parhaimmillaan ja lisäksi arkea sulostuttamassa ovat nämä ihanaiset orvokit.



Myöskin helmililjat tuovat hymyn huulille. Tänään luinkin että puutarhatyöt saavat kehon erittämään "onnellisuushormoneja" - dopamiinia ja serotoniinia, välittäjäaineita, jotka saavat meidät ihmiset hyvälle tuulelle!


Pikkuiset taimeni ovat päässeet porstuaan saamaan valohoitoa. Tila on viileä, joten olen kantanut patterin sinne tuomaan turvaa pakkasöitä vastaan. Tässä keikottavat elämänlangan taimet. Taustalla patjarikkoa (viikonlopun hairahdus taimikaupoilla) sekä taustalla messuilta mukaan halunnutta särkynyttäsydäntä (raukka joutuu kököttämään jätskilootassa ennen ulospääsyään).


Ja pikkiriikkiset samettikukan taimet odottavat pääsyään kasvimalle tuholaistorjuntaan. Hassua että tätä kukkaa olen aina hieman karsastanut, mutta siitä onkin tullut nyt joka vuotinen esikasvatussuosikki... Kaippa sitä vanhemmiten viisastuu. 
 
 


Kasvimaalla toki vielä lunta riittää! Kestää vielä jonkin aikaa ennenkuin tuonne voi mitään laitella. Mutta kasvihuoneen paikkaa olenkin jo mallaillut. Sormet jo syyhyää  päästä kaivamaan pohjaa tulevalle huoneelle. 

Vielä on metsässäkin lunta. Tuo takana siintävä metsikkö on keväisin täynnä valkovuokkoja. Se on NIIN kaunis näky!


Jossain maata enemmänkin näkyvissä. Tässä näkyy meidän "kuusiaitaa" =). Taitaa olla 50 vuotta vanha, eikä leikattu kertaakaan. Antaa ihan mukavan näkösuojan naapuriin niin kesällä kuin talvellakin!






Ihanaa kun ulkoakin löytyy jo kukkivaisia! Nämä sinivuokon vauvanuntuvaiset kukkavarret ovat kerrassaan hellyttäviä! Ja kuka voisi vastustaa lumikellon viehkoa kauneutta...





09 huhtikuuta, 2011

Vihertää jo!

Hip hei! Maata näkyvissä. 

  • Mullan mönkimistuska on kuumana. 
  • Haravat on kaivettu varastosta jo esille odottelemaan pihan kuivumista.
  • Kevät puutarha messuilla poikettu pikaisesti.
  • ja sieltä mukana kannettu hiukkasen lisää narsisseja ja muutama suloinen helmililja. (...ja kassillinen pioneita ja särkyneen sydämen juurakoita ja kahta erilaista kurjenpolven juurakkoa ja vaikka mitä houkutusta olisi lisäksi ollut...)
  •  Ja mikä ihaninta, linnut laulavat kevät konserttiaan niin päätähuimaavan kauniisti!