28 helmikuuta, 2011

Pihalla maaliskuun kolkutellessa ovella

Ulkona on upea keväinen ilma!
Ihanaa kun räystäältä tipsuttelee vettä.
Lasten sairastaessa sitä ihailen täältä sisältä (likaisista) ikkunoista käsin. Muutaman kuvan nappasin postia hakiessa.



Tuonne se tulee, kasvihuone, heinäseiväs saikkaroiden ja aidan väliselle alueelle. Rakennuslupa-asiat ovat vielä työnalla...Niihin pitäisi varmaankin alkaa perehtymään kunnolla. Tuolla saikkarassa kasvoi viime kesänä ruusupapuja. Marraskuussa yllätimme kolme peuraa sieltä aterioimassa kuivaneiden ruusupapujen ääreltä.


Kärhöt siellä odottelevat kevättä kaariportin juurella... Toivottavasti repsukat sieltä ponnistavat esille.

Viime syksynä aloitettu aitaprojekti odottaa myös kevättä ja sen myötä loppuun saattamista. Talvi pääsi yllättämään aidan rakentajan...Tähän aidan vierustalle pitäisi suunnitella jotain kivaa näkösuojaa naapurin suuntaan. Naapurin puolella kasvaa syreeniaitaa. Toivottavasti se sieltä nousee rajun leikkauksen jäljiltä... Tuohon aidan eteen istuttelin viime kesänä yhden perhepäärynäpuun sekä kaksi omenapuuta; Punakanelin ja Jättimelban. Rusakot ehtivät hangen turvin niitä jo kurittamaankin ennenkuin ehdin hätiin lunta polkemaan.



Nämä vanhat omenapuu raasut odottelevat taas leikkaajaa. Ovat vaan päässeet kasvamaan niin korkeiksi, että yläoksille ei leikkaaja ylety. Arboristi voisi saada nämäkin puut uuteen uskoon. Mutta toisaalta, ovat aika ihania myös tuommoisina hieman homssuisinakin. Tämä kaariportti on myös viime kesän tulokkaita. Lumen keskeltä kurkistelee syksyn aleheräteostos; vartettu kääpiömanteli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti