31 heinäkuuta, 2009

Itsekasvatettuja


Näitä kasvattelin toissa keväänä itse siemenestä. Ilokseni kukkivat nyt ensimmäistä kertaa! Eli perinteistä harjaneilikkaa (yllä), valkoista akileijaa ja valkoista palavaa rakkautta (alimmaisena).
Taivaalta saamme vettä yllin kyllin, kastelusta ei siis tarvitse huolta kantaa. Netissä on jo ensimmäiset syksyn sipulivalikoimat ilmestyneet ja niitä on innolla selailtu, pää täynnä uusia istutussuunnitelmia. Listassa jo punaisia "Desima" ja valkoisia "Inzell"-tulppaaneita. Päivien kuluessa lista varmastikin venyy ja paukkuu suurien suunnitelmien edetessä...


09 heinäkuuta, 2009

Kasvimaan antimia

Punaruotista mangoldia...silmänruokaa!

Lehtisalaattia, tätä riittää myös kaikille pihapiirissä viihtyville rusakoillekin...

Ja ruohosipulia, lasten herkkua!

20 kesäkuuta, 2009

Kaunista

Alppiruusu hehkuttelee kukkarunsaana...
Mooseksenpalavapensas aloittelee kukintaansa.

Orvokit kukkivat vielä komeasti

14 maaliskuuta, 2009

Kastelujärjestelmä

Tässä minun puutarhani kastelujärjestelmän pääosa. Toisen osan muodostan minä ja kastelukannu. On ilo omistaa oma porakaivo! Täältä on riittänyt vettä niin paljon kuin vain jaksaa kantaa. Eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kraanaveden loruttelemisesta "turhan takia".

Tulevaisuuden suunnitelmissa olisi kivetä kaivon ympärys mukulakivillä tai muulla vastaavalla. Ahkeran käytön vuoksi ympäristö tallaantuu kesäisin mullokselle. Ja kun lapset vielä ovat innokkaita pumppailijoita vesileikkeineen, on maa usein "lillingillä".

07 maaliskuuta, 2009

Istutus suunnitelmia


Haaveilen täällä kevään istutuksista. Viime vuonna törmäsin jossain lehdessä tai kirjassa kuvaan kukkivasta ruusuorapihlajasta ja sellainen täytyy nyt saada omaankin pihaan. Lisäksi havuja aion istuttaa lisää. Nämä eteläsuomen talvet kun ovat niin vaihtelevia, että jos ei lunta saada, on kiva että ainakin on sitten vihreää silmäniloa ruskean nurmikon sijaan...

04 maaliskuuta, 2009

01 maaliskuuta, 2009

Suojausta auringolta


Nyt olisi viimeistään aika suojata talvivihannat kasvit kevätauringon poltteelta. Tämä rodoseni on joutunut selviämään ilman armahtavia peitteitä, mutta porskuttelee hengissä ja kukkii kauniisti. Ikää tälle kaunokaisella taitaa olla koosta ja olomuodosta pääteltynä siunaantunut jo reilusti. Kaveriksi lähistölle istuttelin toissa syksynä valkoisen vauvelin.

Kukat odottavat jo nupuissaan aukeamista. Kukintaa odotellessa voi haaveilla edellisvuoden kukkakuvien äärellä...

23 helmikuuta, 2009

Kukkia kevääseen

Suloiset esikot tuovat kevättä keittiöön!

17 helmikuuta, 2009

Leikkimökki

Ulkona satelee lunta. Mieli halajaisi jo päästä puuhaamaan mullan ja kukkien kanssa, mutta täytyy malttaa mielensä vielä. Pelargonit pääsivät viime viikolla uuteen multaan. Suurin osa selviytyi talvesta kellarin ikkunalla oikein hyvin. Muutama menetys kyllä koettiin. Eniten harmitti enkelipelargonian kuolema, se oli uusi tuttavuus viime kesältä.

Leikkimökkikin odottaa jo kevättä ja innokkaita leikkijöitä. Esikoinen sai sen viime kesänä 4-vuotis lahjaksi. Talven mökki on ollut vähäisellä käytöllä, mutta uskon ensi kesän olevan oikein antoisaa leikkimökkeilyä. Terassilla on hyvä pitää pieniä kahvikutsuja ja miksei pidellä sadettakin jos sellainen pääsee yllättämään.

16 helmikuuta, 2009

Sisällä vihertää jo


Uusi viherkasvi...


Chilin alkuja...

Ja herneenversoja. NAM!

15 helmikuuta, 2009

Valoa!

Kuinka ihana aurinkoinen kevätpäivä tänään olikaan!

14 helmikuuta, 2009

Perenna-asiaa

Mooseksenpalavapensas kasvaa sisäänkäynnin vieressä perennapenkissä. Vierustovereinaan sillä on kuunliljoja ja hortensia. Tämä puska on jo aika kookas, ja olenkin miettinyt uskaltaisinko sitä alkaa keväällä jakamaan..vai tykkäisikö se semmoisista ajatuksista kovinkin huonoa. Kaveriksi sille olen haaveillut valkoista samanmoista.

Pensas on mukavan näköinen ja tuoksuinen. Varsinkin kuumina kesäpäivinä sen ympärillä leijuu oikein eteerinen pilvi. Jotkut tarhurit näitä kaasuja huvikseen sytyttelevät tuleen, mutta itse en taida moiseen ryhtyä; penkin yläpuolella kun sattuu olemaan iso vanha omenapuu, joka syttyessään voisi kärventää rakkaan tönömme...

Kasvimaa suunnitelmatkin alkavat selkiintyä. Taannoinen mopon karkaaminen siementilauksen teossa tosin aiheuttaa sen, että tila kasvimaalla taitaa loppua kesken. No jos tänä vuonna kokeilisi ruukkukasvatusta joidenkin herkkujen osalta. Sen päätin kyllä, että tomaattia en kokeile enää ennenkuin olen sen haaveilemani kasvihuoneen saanut. Vaikka etelään olevalla terassillamme on lämmintä, eivät tomaatit silti ole oikein ehtineet kypsyä ennen syyssateiden alkamista.

11 helmikuuta, 2009

Kevät mietteitä


Istutin viime syksynä paljon kukkasipuleita. Mutta en tietenkään muistanut merkata paikkoja ylös. Nyt en muista mitä istutin ja minne. Jännityksellä nyt odotan mitä mistäkin keväällä putkahtaa. Keväällä ne ensimmäiset pienet kukkaset saavat kyllä paljon suuremman arvon. Kesän edetessä siihen värikylläisyyteen ja tuoksuihin jo turtuu.

Olihan tällä pihalla sipulikukkia jo entuudestaan, kuten nämä punaiset tulppaanit. Nämä saivat väistyä tästä lämpimältä eteläseinustalta toissa keväänä. Tässä tulppaanien seurassa kasvoi myös ruusuja ja niiden ylös kaivaminen olikin sitten aikamoinen urakka. Nekin saivat uuden kodin toisaalta pihalta. Osa ei pitänyt siirrosta;otti ja kuoli, mutta riemukseni suurin osa selviytyi.



Kasvimaan palstajakoon aion paneutua tänä iltana. Viimevuonna siellä kasvoi perinteisesti perunaa, porkkanaa, sipulia, hernettä, salaattia ja yrttejä (mm. tilli,persilja, ruohosipuli, minttu). Uutuuksina kokeilin tuoksuhernettä, ruusupapua, mangoldia, kurpitsaa ja mansikkaa. Mutta koska kesä oli mitä oli, eivät pavut oikein viihtyneet..tai sitten vika oli tarhurissa...

10 helmikuuta, 2009

Aloitus

Kaksi vuotta sitten kerrostalosta muutettuani puutarhakärpänen puraisi minua.

Pihamaani sijaitsee Espoossa. Tontti on 1300 neliömetrin suuruinen ja sillä seisoo vuonna 1957 rakennettu rintamamiestalo.


Tämä on kolmas kevääni täällä. Ensimmäinen kevät kului ihmetellessä; mitä kaikkea maasta nousikaan, toisena keväänä osasi jo odottaa krookuksia, tulppaaneja, narsisseja... Nyt kolmantena, en malttaisi odottaa hentojen lumikellojen ensimmäisiä pilkahduksia...


Mutta lunta meillä on. Oli sitä viime vuonnakin. Tämä kuva otettu tuolloin, nyt aikalailla sama tilanne, mutta jäisempi. Viikonloppuna osa lumesta suli vesisateen myötä ja yön aikana pakkanen muutti pihan röpelöiseksi jäämukulakentäksi. Siinä sitten liukastellaan.